5. joulukuuta 2013, klo 14:44
Kotitalouden oppitunneilla on valloillaan sellainen joulupiparihelvetti ettei pahempaa menoa ole varmaan nähtykään sitten vuoden 1612 suuren maahiskapinaan – ainakaan, mikäli professori McGregorin ”silminnäkijöhavaintoihin” on uskominen. Ja miksipä ei olisi, professorihan on kuitenkin asiantuntija sellaisissa asioissa! Joka tapauksessa kulutit tällä hetkellä oppituntiasi enimmäkseen pöytäsi alle maastoutuneena piparkakkutaikinan lennellessä ympäri huonetta.
Piilopaikastasi seuraat, miten eturivissä istuvista japanilaisista vaihto-oppilaista toinen yrittää rakentaa parhaillaan koulun pienoismallia piparkakkutakinasta toisen syödessä vaivihkaa rakennelmasta taikinaa aina, kun toinen ei katso. Kaksikon kotitaloustunnit olivat aina olleet keskimääräistä jännittävämpiä. Muistat ainakin, miten tyttö oli ilmestynyt kerran tunnille mukanaan valmis annos Pekingin ankkaa. Tämän parivaljakon sekä erään Rohkelikkoon sijoitetun miespuolisen… tapauksen johdosta olet tullut jo aikaa sitten siihen tulokseen, ettet ikinä tahdo päätyä Japaniin.
Ikävä kyllä nämä mietteet saavat keskittymisesti herpaantumaan ja tunnet poskeesi lämähtävän jotain kylmää ja tahmeaa. Ja aivan totta: kuorit pian poskeltasi irti jonkin etäisesti ihmistä muistuttavan piparkakkutaikinalätyn yrittäen tähyillä, mistä se tuli. Jossain luokan perällä oven lähellä virnistelee Luihuisen idioottikaksikko, joista toisella on molemmissa käsissään raaka piparkakku-ukko ja toinen tunkee vastaavanlaisia kitaansa kaksin käsin. Heität omassa kädessäsi olevan piparkakku-ukon takaisin tähdäten suoraan suuremman massan omaavan pojan otsaan.
Tähtäykseksi oli kyllä moitteeton, mutta valitettavasti professori Cainen ajoitus sen sijaan onneton sillä juuri kun piparikakku-ukko olisi läsähtänyt luihuissankarin otsaan, luokan ovi aukeaa peittäen pojan – tai ainakin niin suuren osan tästä kuin nyt mahtuu oven taakse – ja piparkakku tarttuu oveen. Luokkassa vallinnut piparkakkusade loppuu kuin seinään ja huoneeseen vajoaa hiljaisuus, jota halkoo vain oven takaa kuuluva äänekäs röyhtäisy sekä sitä seuraava kaksiääninen höhötys.
”…hurmaavaa, herra Brock”, Luihuisen tuvanjohtaja toteaa kuivasti ja suuntaa sitten kohti luokan etuosassa olevaa kotitalouden opettajaa.
”Oletteko saaneet valmistettua sen, mistä puhuimme aamulla…?” professori Caine kysyy katsellen hieman epäileväisenä luokassa vallitsevaa kaaosta ja erinäisissä paikoissa lojuvia piparkakkutaikinan paloja. Kotitalouden opettaja kuitenkin hakee jostakin varastohuoneen uumenista koulun taikaliemien professorille hopeanvärisellä kuvulla peitetyn lautasen.
Professori Caine ottaa lautasen vastaan ja suuntaa takaisin ovelle antaen katseensa kiertää vielä kerran luokan ympäri ennen kuin irrottaa ovessa olevan piparkakkutaikinaläntin ja laittaa kaapunsa taskuun.
”Jatkakaa”, mies toteaa ennen kuin sulkee oven jäljessään.